Filmille kuvataan nykyisin uniikin lookin ja fiiliksen vuoksi. Moni haaveilee filmilookista myös digikamerassa, sillä filmin rae ja sävyt usein vain näyttävät paremmalta kuin hajuton, mauton ja virheetön digi.
Itse huomaan innostuvani vuorotellen highend-terävyydestä ja lowend-filmilookista. Yleensä jako menee kuitenkin käytännössä niin, että asiakkaalle tehtävät kuvat haluan skarppeina ja hyvin valaistuina, mutta harrastekuvat pehmeän rakeisina. Harrastelua monesti ruokkii kaikki uuden kokeilu, josta tämäkin postaus kertoo.
Vanha pehmeäpiirtoinen linssi tekee puolet retrolookista
Usein filmilookin kuvitellaan syntyvän filmin ainutlaatuisesta sävymaailmasta. Tätä tärkeämpää on kuitenkin vanhojen linssien pehmeä piirto ja filmin sitä korostava kuvakoostumus. Filmejä paljon skannailleet tietävätkin, että skannerista tullessaan kuva vaatii aina ronskia terävöitystä.
Fujifilmin uudet digijärkkärit tuottavat poikkeuksellisen filmimäistä raetta jo luonnostaan, mutta superskarpit Fujin linssit tuovat kuvan lähemmäksi tavanomaista virheetöntä digikuvaa. Kun runkoon kiinnittää vanhoja linssejä isoisän kaapinperältä, muuttuu meno toisiin sfääreihin.
Soligor 28mm F/2.8 – Pehmeys kaunistaa
Fujin sekä uusien Sony NEXien sensorit ovat suunnattoman teräviä. Yhdistämällä niihin hieman pehmeäpiirtoisen linssin, päästään kuvan koostumuksessa hämmästyttävän lähelle filmikuvaa. Hauskinta yhtälössä on se, että raakana kuva näyttää surkealta. Se hohtaa, siinä on chromaa ja kuvan laidoilla laatu heikkenee rajusti. Kuvan terävöitys sekä sävytys (tässä tapauksessa mv-muunnos) herättää kuitenkin kuvan eloon. Yksityiskohdat saa hyvin esiin terävöittämällä kuvaa, ja ero lopputuloksessa on merkittävä moderneihin linsseihin verrattuna. Kuva näyttää sitä paremmalta, mitä isommalla ISO-arvolla kuvaa. Käytännössä ISO 3200-6400 siis. Kuvien ei ole tarkoitus olla täydellisiä, päin vastoin niiden virheet ja oudot hohdot tuovat kuviin luonnetta.
Soligor on linssinä paperilla surkea, hyvä etten ole antanut sitä pois. Innostuin kuitenkin sen piirrosta suunnattomasti, kun laitoin sen kiinni Fujiin. Jokainen aivan tavallinenkin ja normaalisti luokaton kuva puhuttelee aivan eri tavalla. En tiedä olenko se vain minä, mutta kuvien rae, pehmeys ja skarpattu jälki on suorastaan maagista.
