Tuotekuvaus on yksinkertaisimmillaan helpoimpia valokuvauksen alalajeja.
Merkittävästi isommat tai pienemmät kuvauskohteet ovat toki asia erikseen. Korujen ja autojen valaisu vaatii melkoista paneutumista, mutta kengät, laukut ja yleisesti keskikoiset esineet on mahdollista kuvata a. kohtuuhintaisella varustuksella, b. suht vaatimattomissa tiloissa.
Olen aina kannustanut asiakkaitani rakentamaan tuotekuvaustilan omiin tiloihin, jolloin valokuvaajaa ei välttämättä tarvita kuin setupin rakentamiseen. Vaikka tämä tavallaan syö samalla itseltä businesta, haluaisin kuvausprosessista asiakkaalle mahdollisimman kivuttoman ja yhtenäisen.
Kuvasin hetki sitten Samujille tuotteita, tarkoituksena toistaa nykyisten verkkokauppakuvien valo ja tyyli. Muutamien tuotteiden kuvaaminen oli luonnollisinta tehdä kotona, ja kuvaussetupin rakentamisesta tuntui hyödylliseltä kirjoittaa blogiin.
Taustafondi
Verkkokauppatuotteet on monesti yksinkertaisin kuvata virheettömällä yksivärisellä taustalla , johon sopii rullassa myytävät mattaiset vinyylit, muovit tai paperit. Sopivaa taustakartonkia löytyy mm. askarteluliikkeistä, kuten Helsingissä Temperasta. 150cm leveä rulla valkoista paperia maksoi n. 20 euroa, eli leveämpiin studiokartonkeihin nähden ilmainen. Kartonki voi rullautua seinältä pöydän kautta lattialle luoden tasaisen saumattoman taustan kuville.
Valaisu
Valaistuksessa lähes aina pehmein valo voittaa. Jokainen salamalla kuvannut tietää, että suoraan kohteeseen suunnattu salama tuottaa kovan epäedustavan lopputuloksen. Salaman pehmennys onnistuu ilman kalliita studiovalojakin, kunhan salamalaite on mahdollista kääntää vastakkaiseen suuntaan kuvauskohteesta ja heijastaa takaisin ison pinnan, kuten seinän, katon tai jättimäisen heijastimen kautta. Neutraalien varjojen saavuttamiseksi salama on helpoin pitää kiinni kameran salamakengässä.
Oma asuntoni on juuri sopivan koruton, eli valkoiset seinät ja katto, eikä seinille ole ripustettu mitään, jolloin seinän ja katon väliin ammuttu salama tuottaa äärimmäisen pehmeän ja yksinkertaisen valon. Värikkäät huonekalut ja esineet on hyvä pitää kaukana salamavalon osumalta, jottei valo värjäänny. Salaman kulmaa kannattaa vaihdella, kunnes kuvattava tausta on mahdollisimman tasavärinen ja tuotteen kiilto pehmeä.
Oma käsisalamani on Canon 580 EX II, mutta jopa muutaman kympin kiinalaiset salamat pystyvät samaan tässä tilanteessa.
Kamera
Melkein mikä hyvänsä kamera, johon on mahdollista kiinnittää ulkoinen salama riittää. Jopa 10 vuotta vanha digijärkkäri tuottaa tarpeeksi teräviä kuvia salamalla, ja miksei jopa Canonin paremmat pokkarit. Linssin polttoväli olisi hyvä pitää samana yhtenäisen kokonaisuuden vuoksi. 85mm on yleensä varma, vääristämätön ja neutraali.
Asetuksina kamerassa: ISO 200, 1/160, F/6.3 @ 85mm. Kuvan sivuille kannattaa jättää reilusti tyhjää tilaa varmuuden vuoksi. Salaman teho säädetään niin, ettei valkoinen tausta näytä puhtaan valkoiselta, vaan pehmeän harmaalta ja histogrammissa sävyt eivät saa leikkautua oikealta katki.
Lopputulos
Esimerkkikuvan nahan kiilto on tavoitellun pehmeä. Pienikin muutos salaman kulmassa tuottaa radikaalin eron lopputulokseen. Jyrkemmin katon tai seinän kautta heijastaminen sai tekstuurin näyttämään rauhattomalta. Optimaalinen kulma löytyikin näiden kahden välistä.
Setupin pystytys oli yksinkertaista ja lopputuloksen laatu niin hyvä, että on vaikea suositella yhtään raskaampaa valosetuppia. Kamerassa kiinni olevan käsisalaman voi tietysti korvata studiovalolla, kunhan sen kykenee heijastamaan riittävän suuren (huom. jättimäisen) pinnan kautta. Isokaan softbox ei voi tuottaa yhtä tasaista valoa.