Mitä korkeammalla ISO-arvolla kuvataan, sitä enemmän kamera poistaa kuvasta kohinaa, oli kameran JPG-asetukset mitkä hyvänsä.
Fujifilmin JPG:ssä kuvien prosessointitapa on sietämätön. Kameran JPG:t poistavat kohinaa niin tehokkaasti, että kuvat muuttuvat käyttökelvottoman muovisiksi mennessä yli ISO1600:n.
Esimerkkikuvista voi kokematonkin silmä huomata, kuinka piirto häviää täysin kamerasta napatusta JPG-kuvasta. RAW-kuvassa kohina ja terävyys ovat tallessa. Lisäksi rae näyttää todella hyvältä, mikäli muistaa muutaman asian.
Kuvan skaalauksella on hurjasti väliä
Mieti mihin kokoon julkaiset kuvan. Photoshopissa on useita erilaisia skaalausvaihtoehtoja, jotka kukin tekevät kuvasta täysin eri näköisen. On ikävää, ettei esim. Lightroom anna mitään vaihtoehtoja, miten kuva skaalataan alaspäin. Nettijulkaisuja varten kannattaakin tutustua Photoshopin eri skaalausvaihtoehtoihin. Kohinaiset ja kohinattomat kuvat skaalautuvat eri asetuksilla eri tavalla. Tästä yksi esimerkki alla.
Merkatuissa kohdissa erot skaalaustavassa huomaa helpoiten.
Mustavalkokuvaan filmirae
Blogiini julkaistavat kohinaiset mustavalkokuvat teen tällä hetkellä 1200px leveiksi käyttäen HUOM. Preserve Details -skaalausasetusta (CS6:ssa Bicubic Automatic). Muut asetukset tekevät rakeesta pehmeää, tai liian terävää, joka saa kuvan näyttämään automaattisesti digimäiseltä, eikä lainkaan luonnolliselta. Preserve Details on hyvä kompromissi pehmeyttä ja terävyyttä, ja sopii erittäin hyvin rakeisiin kuviin. Useat ovat kyselleet, kuinka saada digikohina näyttämään filmimäiseltä, ja tässä yksi avaintekijöistä.
Rakeisuus luo kuviin tunnelmaa
Kohina on luonnollisesti täysin kamerakohtaista, mutta yleensä jo ISO 3200 tuottaa niin paljon kohinaa kamerassa kuin kamerassa, että sen poistaminen tekee kuvasta muovisen. Kohinaa kannattaakin jättää kuvaan reilusti ja tehdä rakeisuudesta osa kuvan tunnelmaa.
Merkatuissa kohdissa erot skaalaustavassa huomaa helpoiten.